Perjantaina käytiin taas hölkyttelemässä Ouluntiellä. Ravi oli hyvää, ruuna hölkytteli ihan vaapaehtosesti eikä yrittäny höyryillä.
Samana iltana ku otin sen tarhasta ja pesin jalkoja, huomasin että se oli tarhassa vetässy tieten toisen takasen kengällä vasemman takasen vuohiseen ihan kivan kokosen haavan. Puhdistelin sen ja laitoin Betadinekääreen yöksi. Mutta nuo tarhat kun on näillä ilmoilla niin kuraset, niin sehän oli kerenny saada siihen jo pöpöjä ja seuraavana iltana koko jalka oli ihan tukki. Laitoin vielä Lauantai-iltana siihen Betadinkääreen. Sunnuntaina muistin että oiskohan naapuritallin Sanna-Marilla Raudasojan Pekan keittelemää pihkasalvaa. Oon sitä joskus aikasemmin käyttäny huonosti paranevaan haavaa ja se on auttanu heti. No olihan sillä ja hain sitä sitte Sunnuntaina. Nyt oon laittanu sitä joka ilta huolellisen pesun jälkeen ja eilen haava näytti oikeen hyvältä, ei punoittanut eli ei ollu enää tulehtunu, ja on tullu jo jonku varran rupea. Mutta jalka on edelleen paksu. Vähä siinä on havaittavissa jo jalan muotoa, kun viikonloppuna se oli ihan tasasena tukkina koko jalka kintereestä vuohiseen.

Kävin ajamassa Maanantaina että jalka vähä sulais. Alkukävelyssä se ontu sitä tukkijalkaa, mutta pian pysty astuun sillä jo ihan kunnolla. Pastori halus kokeilla hölkätä, mutta siinä ontuminen oli aika raakaa. Hiljensikin sitte jo ihan omasta tahdosta kohta käyntiin. Käytiin kävelyllä Ouluntien kääntymäpaikalla. Tulomatkalla se taas halus kokeilla hölkkää, mutta ontui niin pahasti että käveltiin sitte loppumatka. Käynnissä se ei ontunu ollenkaan.
Vetelin sitte lenkin jälkeen sen vasemman puolen selän linimentillä, ku aattelin että varmasti vetää jumiin sillä ontumisella.
Pähkäilin siinä sitte, ku Honkasen Pekka oli lähössä varsalla ajamaan, että miten uskaltaa laittaa tuommosen jalkahaavavaivasen tuonne kuratarhaan, niin Pekka hoksas että laita tuohon pihattomökkiin. Niihin on ajettu hiekkaa niin eivät oo kuralla. Aki on kyllä kieltäny ettei niihin sais laittaa, mutta tuommonen vaiva saa tehä poikkeuksen sääntöön. Siinä se nyt sitte on ollu siitä asti ja onneksi haava näyttää paranevan.

Eilen kävi taas Piia hieromassa. Vasen puoli kaulasta ja lavasta oli ihan jumissa. Vasemman puolen selkälihakset oli hyvät (onneks laitoin sitä linimenttiä ajon jälkeen!). Oikean puolen selässä oli vähä jumitusta ja takaosissa vähä enemmän.
Piia rupes siinä sitte ihmetteleen että kun molemmin puolin etuselkää, siinä etupuolella mihin silat tulee, oli semmoset nestekertymäpatit jotka ihan kuumotti. Rupes sitte kyseleen että minkälaiset valjaat sulla on, että onko ne mahollisesti liian ahtaat Pastorille. Siinä sitte selvis että valjaissa on ihan samanlailla eroja ku satuloissakin. Kaikki valjaat ei passaa joka hevoselle. Empä ollu tuotakaan tienny, koskaan tullu ees ajatelleeksi !! Vaikka satulan sopivuutta aina tarkkaillu. Hain sitte mun molemmat silat, otin niistä silapatjat pois ja laitettiin selkään. Eikä kummatkaan niistä ollu hyvät!!!! Voi helvetti että masensi. Kauhia ajatus että pitäs alkaa molemmat valjaat ostaan uuet. Maippi onneksi hoksas että niitä on myytävänä semmosia geelipatjoja silojen alle, jotka kohottaa sitä säkätilaa. Ne perinteiset valjaat jotka mulla on koko ajan käytössä, oli nimenomaan siitä säkätilasta liian matalat. Nyt pitää tilata semmonen ja toivoa että siitä on apua. Kaksia valjaita ei kertakaikkisesti oo varaa ruveta ostaan :(

Tänään Pastori saa sitte Piian laittamana alleen hokkikengät. Huomenna käyään hölkyttelemässä (jos tukkijalka ei enää onnu) ja katotaan miten hokkikengällä meno tuntuu.
Ouluun ilmottaminen on vielä arvoitus. No mutta se koelähtö oli meidän ykköstavoite, niin nyt ei oo mitään hätää ilmotella. Ilmotetaan sitte ku kaikki on kunnossa :)