Käytiin viime viikon Maanantaina ajamassa yhessä Miian kanssa ratalla, ku muualla ei voinu ajaa ku tiet niin jäätiköllä. Miia ajo Börjellä ja mää Pastorilla, pitkästä aikaa.
Pastori oli muuttunu ajettavuudeltaan paremmaksi, ei painanu yhtään ohjille ja oli muutenki kevyen tuntonen ajaa. Ravi oli kuitenki vähän huonoa. Hölkyttelyvauhissa se meni ihan hyvin, mutta ku kokeili vähä kovempaa, ravi hajos ihan epätahtiseksi. Tosin rata oli kuranen ja pehmeä.

Torstaina sitte Miia kävi toisen Miian kanssa hiitillä. Miia N ajo Pastorilla ja Miia H Härvelillä. Hiitin jälkeen Miia N sano Pastorista että oli oikein hyvä, ja sai ylennyksen lämpösten hiittiryhmään :)
Mutta lenkin jälkeen ku rupesin sitä siirtään pesupaikalle, Maippi huomas että tuo sun hevonenhan ontuu. Se vähä tosiaan nilkutti. Letkutuksen jälkeen laitoin jalkaan Greenesiä ja savet.
Seuraavana aamuna aamutallillaiselta tuli viesti että Pastorin jalka paksu ko tukki ja ontuu raakasti. Voi hitto! Ei ku soittaan Helmiseltä puhelinreseptiä apteekkiin kipulääkkeestä.

Illalla ku hain sen tarhasta, jalan turvotus oli laskenu, se ei suoranaisesti ontunu, mutta astu sillä jalalla vähä varovasti kuitenki. Laitoin sen taas kylmäysletkuihin, laitoin savet ja annoin kipulääkettä. Pieni määrä kipulääkettä kuulemma edistää jalan tulehduksen paranemista.

Lauantai-iltana ja myös eilen Sunnuntaina, annoin taas vähä kipulääkettä ja kylmäsin jalkaa kylmäyspatjalla, ei ontunut enää. Jalka tuntu hyvin vähä paksummalta polven alapuolelta jänteestä, verrattuna toiseen jalkaan.
Vaivainen jalka on siis sama jossa oli sitä jännetulehdusta viime syksynä.
Nyt siis suunnitellut hiitit on hetkeksi jäissä, mutta sain viisaammilta luvan käydä tänään varovasti kokeileen ajamista. Pitää käydä vähä hölkyttelemässä ja kahtomassa miten se sujuu.