Käytiin viime viikon Maanantaina ajamassa yhessä Miian kanssa ratalla, ku muualla ei voinu ajaa ku tiet niin jäätiköllä. Miia ajo Börjellä ja mää Pastorilla, pitkästä aikaa.
Pastori oli muuttunu ajettavuudeltaan paremmaksi, ei painanu yhtään ohjille ja oli muutenki kevyen tuntonen ajaa. Ravi oli kuitenki vähän huonoa. Hölkyttelyvauhissa se meni ihan hyvin, mutta ku kokeili vähä kovempaa, ravi hajos ihan epätahtiseksi. Tosin rata oli kuranen ja pehmeä.

Torstaina sitte Miia kävi toisen Miian kanssa hiitillä. Miia N ajo Pastorilla ja Miia H Härvelillä. Hiitin jälkeen Miia N sano Pastorista että oli oikein hyvä, ja sai ylennyksen lämpösten hiittiryhmään :)
Mutta lenkin jälkeen ku rupesin sitä siirtään pesupaikalle, Maippi huomas että tuo sun hevonenhan ontuu. Se vähä tosiaan nilkutti. Letkutuksen jälkeen laitoin jalkaan Greenesiä ja savet.
Seuraavana aamuna aamutallillaiselta tuli viesti että Pastorin jalka paksu ko tukki ja ontuu raakasti. Voi hitto! Ei ku soittaan Helmiseltä puhelinreseptiä apteekkiin kipulääkkeestä.

Illalla ku hain sen tarhasta, jalan turvotus oli laskenu, se ei suoranaisesti ontunu, mutta astu sillä jalalla vähä varovasti kuitenki. Laitoin sen taas kylmäysletkuihin, laitoin savet ja annoin kipulääkettä. Pieni määrä kipulääkettä kuulemma edistää jalan tulehduksen paranemista.

Lauantai-iltana ja myös eilen Sunnuntaina, annoin taas vähä kipulääkettä ja kylmäsin jalkaa kylmäyspatjalla, ei ontunut enää. Jalka tuntu hyvin vähä paksummalta polven alapuolelta jänteestä, verrattuna toiseen jalkaan.
Vaivainen jalka on siis sama jossa oli sitä jännetulehdusta viime syksynä.
Nyt siis suunnitellut hiitit on hetkeksi jäissä, mutta sain viisaammilta luvan käydä tänään varovasti kokeileen ajamista. Pitää käydä vähä hölkyttelemässä ja kahtomassa miten se sujuu.

Miia ei kerenny ajaa eilen Pastoria, vaan kävi sitte tänään. Mulla ku on vapaapäivä, niin menin kans tallille että hoitelen sen sitte lenkin jälkeen, ku aattelin Miialla olevan paljo muutaki hommaa kun on illalla ravit ja silläki pari startissa.
Kävivät lenkin, ja ku tulivat takas mää olin heti että "No?"
Oli kuulemma ollu helvetin paljo parempi ku ennen!! Wau! Ravi oli ollu paljo parempaa ja myös suustaan oli ollu ihan eri tuntonen, parempi. Oli ajanu rennon lenkin ja pikkupätkän reippaampaa, ihan vaan kahtuakseen miten se ravi sujuu.
Ompa mahtavaa! Nyt on kengitys kohallaan ja hienoa että hammaskalustoki on kunnossa
Saapa nähä joko sillä vois alkaa ens viikolla hiitit. :)

Hieroin Pastorin eilen illalla ihan kunnolla. Kummaltaki puolelta takapäästä löyty makiat paikat, niin että ruunanreppana ei oikeen tienny miten päin olis. Selkää se ei enää niin aristanu, oisko sitte lähteny sieltä se pahin jumitus jo sillon Tiistaina, ku laitoin sinne sitä linimenttiä ja hieroskelin sitä vähä samalla. Hieroin linimentin kanssa, laitoin vielä loimen päälle yöksi että lämmittää kunnolla, ja annoin vielä lämmintä melassivettä. Pastori on oppinu juomaan sitä, ihanaa! Sitä ei ennen tahtonu millään saada juomaan ees lenkin jälkeen.
Tänään lenkin jälkeen, ja sen jälkeen ku se oli seissy vartin kylmäysletkuissa, venyttelin etujalat siltä. Ne voi nuo painavammat kengät tehä nyt alkuun etupäähän vähä jumituksia, pitää olla kylmäyksien ja venyttelyjen kanssa tarkkana nyt.

Mutta, hienoja uutisia tänään! :)

Vaihdettiin Pastorille kengittäjää. Ei sillä että entisissä ois mitään vikaa ollu, aateltiin vaan kokeilla jos löytyis jotain uutta ideaa.
Kenkääjä kävi Maanantaina kahtoon ku Miia ajo Pastorilla lentokentän suoralla muutaman kerran eestaas, että miten se juoksee. (musta se näytti hyvältä! ;) ) Sano heti että ei uskalla astua oikealla takasella kunnolla, ku etunen ei kerkiä alta pois. Miia oli samaa mieltä. Niimpä ne päätti että eteen lisää painoa (niinku Miia on sanonu aikasemminki).
Lähettiin sitte siltä istumalta Urkkaleluun ja ostettiin kengät, ja hokkeja. Kenkääjä otti etukengät mukaansa, että hitsaa niihin kärkipainot. Eilen se sitte kävi lyömässä ne paikalleen. Otti myös vanhaa sädettä pois, ja sano että kun sitä ei oo uskallettu kunnolla leikata, niin oli jo alkanu tulla vähä sen näköstä että kohta ois voinu kehittää sädemätää. Laitto sitte tervaa pohjiin kunnolla kans. Ja vuoli etukaviot nyt vähä pystympään.
Laitettiin nyt sitte pitemmät hokit. Eteen kuus 13 millistä ja taakse kaheksan 17 millistä. Pitäs löytyä pitoa!
Raspas samalla Pastorilta hampaat. Ne oliki kasvanu taas kunnon piikkejä. Oli kuulemma jo toiseen poskeenki hangannu sinne sisäpuolelle. Hain valmiiks Helmiseltä rauhotuspiikin. Eka yritettiin ilman sitä, mutta ei se onnistunu. Sitä pitäs totuttaa siihen hommaan pikkuhiljaa että sen vois rauhottamatta raspata. Olipa hyvä että sai nyt neki kuntoon.
Miia aiko käydä tänään ajaan semmosen sievän lenkin, ku ruunalla on varmaan vähä totutteleminen painavampiin kenkiin.

Toissapäivänä ku laittelin Pastorille linimenttiä jalkoihin, pyyhkäsin loput sen selkään. Huomasin että sehän aristi vasemman puolen selkälihaksia ihan erilailla enemmän ku oikean. Miian kans siitä juteltiin sitte eilen, ja mää aattelin tänään kokeilla hieroa sen taas. Pastorille lupasin että mamma menee jonain päivänä semmoseen hierojakouluun tai kursseille, ja opettelee hieroon ihan oikeaoppisesti, ja sitte ruunaparalla ei oo ikinä enää lihakset jumissa ku mamma hieroo säännöllisesti. Pastori paino päänsä mun kainaloon ja tuntu tykkäävän mun suunnitelmista  :D