Ja taas vastustaa lisää!
Eilen Pastorin jalkoja hoidellessa huomasin vasemman etusäären etupinnalla oudon möykyn, koittelin sitä niin se oli ihan kova, niinku luuta. Käärein sitte Greene'sin päälle villapintelit, ja aattelin että pitää laittaa viestiä Miia N:lle, kun sillä on aamulla aamutallin teko, että kahtoo miltä se näyttää, ja mikä se oikeen on.
Miia H tuli sitte käymään tallilla niin kerroin sille siitä, niin se heti sano että no voi helvetti, sille on tullu luuliika!
 Mää että siis mikä?? Se selitti että Miia N:llä on jotain ainetta, että laitetaan sitä siihen huomenna, että se voi auttaa, ja jos ei, ja se alkaa vaivaamaan, niin sitte se pitää käyttää Helmisellä.

Otin sitte heti kotia tullessa googlen kaveriksi ja rupesin ehtiin tietoa tuommosesta.
 Se on yleisimmin varsojen tauti, mutta Pastorihan on kyllä vielä kasvuvaiheessa. Se voi tulla rasituksesta tai se on voinu kolhasta sen säären johonki. Sehän kyllä tunnetusti kolluuttelee tarhassa niitä putkiaitoja aina koivillansa.
Luin nettikeskusteluja ja blogeja aiheesta, niin se luuliika voi hävitä itestäänki. Ja se voi olla ihan oireeton, oli tapauksia että sille ei ollu tarvinnu tehä mitään. Ja sitte oli että jos se kasvaa "ulospäin" niin se ei välttämättä haittaa, mutta jos se kasvaa sisäänpäin, niin se sitte aiheuttaa kipua ja painaa hermoihin ym, niin että siitä voi tulla sitte hankkarivaivaa. Ja jos se pahenee, niin sitte se pitää klinikalla jäädyttää jollain nestemäisellä typellä.
Ja jos se ei vaivaa, niin hevosta voi kevyesti liikuttaa ihan normaalisti.

Pastori ei ontunu sitä, mutta kun painelin kovempaa siitä patista, niin sillon se vähä arko sitä.
Kävin kuitenki ajamassa, jarrukärryillä pelkkä käyntireissu. Vajaan tunnin lenkin kävin, ja käyttelin jarrua nyt 3 kertaa minuutin pätkät, ja kaks kertaa kaks minuuttia, eli taas vähä lisäsin vastusta. Nyt kun se käveli, niin se veti oikeaoppisesti, eli laski päätänsä ja käytti selkäänsä. Ruunaparka oli vähä ihmeissään että mitä tää nyt on ku ei juosta saa ;) Menohaluja ois  ollu, eli ei siis kovin kipeä ollu jalka, hyvä!

Tallilla sitte sain Miia N:ltä jotain ainetta, jonka nimeä en muista. Se oli muovipullossa, niinku jääkimpale. Sitä piti ensin sulatella lämpimän veen alla, niin että se vähä sulas. Sitte piti laittaa kertakäyttöhanska käteen, ottaa pumpulia, ja kaataa sitä litkua pumpuliin, ja sillä töpsyttää sitä kuppaa, ja laittaa sitte siihen kääre päälle. Se jotenki jäädyttää sitä, siitä ihan höyry nousi. Sitä pitää nyt neljänä-viitenä iltana laittaa. Toivottavasti tuo auttais!! Sormet ja varpaat ristiin! Ettei tarttis klinikalle mennä jäädytteleen, sitte tulee taas treenaustauko. Netistä luin että semmosen jälkeen oli ainaki jollaki ollu ohjeena, että 14 päivää pelkkää kävelytystä, jonka jälkeen voi hiljalleen alkaa hölkkyyttämään, ja kuukauden päästä normitreeniä.

Huomenna käyn ajamassa samanlaisen kävelylenkin. Torstaina se saa pitää huilipäivän, ku mulla on menoa illalla. Sitte katellaan jatkosta, mutta jos se ei ala ontumaan, niin käyntilenkkejähän voi käydä vaikka melkein joka päivä. Eikä sielä kelien puolesta paljo pystykkään nyt ravailemaan. Ouluntie oli osin ihan jäällä ja kova, ja osin sitte ihan sohjonen ja raskas :(