tiistai 21. kesäkuuta 2016

Pihtiputaan lähtö meni odotetusti - voittohan sieltä tuli :)
Pekka oli joutunu jopa pidättelemään Pastoria toisen kiekan takasuoralla, että oli takaa tullu hevonen rinnalle kirittämään. Pastori kun pistelee parastaan vaan sillon ku pääsee toisen rinnalta juokseen. Voitto tuli kuulemma sitte helposti.
En tosiaan ollu kahtomassa. Piialta tuli viesti voitosta ja sitte illalla töitten jälkeen soittelin sille ja kerrattiin paremmin juoksun kulkua. Ennätyski parani toista sekuntia ja on nyt siis 19,7.

Aikasemmista suunnitelmista poiketen, ei Piia ruunaa ilmottanukkaan Ylivieskaan. Piiaa huoletti kun Pastori oli laihtunu starttien myötä, niin se laitto sen viikoksi laitumelle lihomaan ja huilaamaan, ja ilmotti sitte vasta Kalajoelle viime Lauantaille.

Kalajoelle pääsin Piian ja Lassen kyytillä sitte mukaan.
Pastori pääsi takamatkan juoksuradalta hitaasti liikkeelle (ihan käynnistä joutu lähteen ku eessä oli porukkaa) ja jäi takajoukkoihin kolmannelle radalle kiertään. Sieltä sen piti sitte peruutella ihan hännille. Toka kiekalla se pääsi nostaan kolmannen kiertoon, mutta edellä menevä ei edenny ollenkaan vaan rupes hyytyyn, siinä paloi ainaki pari sijotuspykälää ennenku pääsi sen ohittaan. Loppua se pääsi sisäradalta nouseen ja oli kuitenki hienosti kuudes.

Keli oli lämpimän lösy, ukkosta ja sedetta, ja Pastorilla oli sykkeet korkealla lähön jälkeen, ei suostunu juomaan kunnolla, eikä ollu syönykkään kunnolla illalla eikä vielä seuraavan aamunakaan. Palautuminen vei aikaa.
Mutta olipa kiva käydä eka kertaa ihan varikon puolella jännittämässä (Nivalassahan mää olin välillä töissä lähettäjän hommissa) :)
Seuraavia sopivia startteja saa suurennuslasilla ehtiä :(  Ehkä seuraavat on sitte Reisjärven paikallisravit Heinäkuun alussa. Ne oli Keskiviikkoilllan ravit, pitää koittaa järkätä se ilta vapaaksi että pääsis mukaan :)

Tässäpä muutama otos Kalajoelta..



Piti räpsiä kuvia ihan urakalla, ku musta tuntuu että tuo otus komistuu vaan koko ajan... :D

keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Pastorista on tullu ravihevonen! Se on päässy nyt kahesti kilpaileen.

Nivalassa oli paikallisravit äitienpäivän aattona. Siellä tuli ensimmäinen voitto!!
Olin kahtomassa paikanpäällä. Pastorin ravi näytti hyvältä. Voitto tuli vähä onnenkantamoisella, kun viimesessä kurvissa Pastori oli kolmantena, mutta sen eestä molemmat hevoset laukkas. Ois se varmaan siitä toisesta ainaki päässy muutenki ohi, mutta voitto tuli. Kylläpä piti hihkua ja kirittää! 😀
Siellä oli Nivala-lehden toimittajaki paikalla ja haastatteli muaki lehteen. Pastori pääsi hienolla kuvalla myös lehteen, mutta sitä ei saa julkasta täälä ilman sen lupaa 😕.
Kävin pariinki otteeseen kahtoon ruunaa valjastuskatoksilla, se oli niin rauhallinen, niinku ois enemmänki kiertäny raveissa ja tottunu hommaan ☺

Toinen kisa oli sitte viime Sunnuntaina Härmässä, ensimmäinen oikia totolähtö. 7oikein-lehti oli jopa rankannu sen kolmanneksi vihjeissä! Lähtö näytti etukäteen kovalta Pastorille. Kuudentoista hevosen tasotuslähtö ja Pastorilla takakarsinasta lähtönumero 14 😕 Laitoin Pekalle (kuski) viestin että huhhuh, ompa kova lähtö. Pekka vastas että vastustajista on turha murehtia, mutta lähtöpaikka vie enimmät menestyshaaveet. Sovittiin kuitenki että lykkii sen pikkurahoille 😉
Lähöstä jäi lopulta kolme hevosta paalulta pois. Pastoria pelattiin myös aika paljo! Katoin koko ajan totokoneelta prosentteja. Välillä se oli kolmanneksi eniten pelattu, välillä viidenneksi... Lopulta oli muistaakseni neljänneksi eniten pelattu.
Mää olin siis töissä. Laitoin lähön ajaksi ovet lukkoon ja lapun oveen että saan rauhassa kahtua lähön. Mää kerkesin kyttäillä myös lämmityksiä. Ku eka kertaa näin ruunan kuvissa, meinas tippa tulla silmään. Mun reipas ruunanruppana telkkarissa! 😀
Lähtölaskenta alkoi ja kyllä mua jännitti !!! Aattelin että ku vaan pääsisivät ensimmäisellä lähteen ettei menis enää uusiksi lähtö. Mutta menihän se, ja vielä kahteen kertaan!! Apua! Meinas jo sydän pomppia rinnasta ulos.
Ruuna ei onneksi hermostunu yhtään uusinnoista, vaan palas aina kiltisti uuelleen volttaamaan.
Kolmannella yrityksellä pääsivät matkaan. Pastori hitaana lähtijänä ja takajoukoista muutenkin starttaavana jäi takajoukkoihin. Eka puolikas oli kuitenki aikaan 22,0 , sanoinki Piialle ettei se oo ennen koskaan lähteny nuin kovaa. Pekka sai Pastorille hyvän paikan ulkopareista. Välillä eestä laukkaili hevosia ja pääsi sisäratalla paranteleen asemia. Tokakiekalla oli taas ulkopareissa kun eellä juokseva lähti nouseen, Pastori lähti sen perään. Loppusuoran alussa ku Pekka käänsi ruunan jo kolmannelle, eellä menevä nosti hevosensa puolittain eteen ja ajo vähä miten sattuu (saikin siitä sakot). Siinä meni Pekan mukaan kolmas sija. Pastori tuli kuitenki HIENOSTI lopun ja kerkes neljänneksi!! Ei hävinny voittajasta ku ehkä hevosen mitan. Viimenen viissataa kellotettiin 17,5 ja Pastori tuli lujempaa kun sai niin kärkeä kiinni. Loppuaika Pastorille oli 20,9. Se on nyt siis sen uus ennätys.
Pekka oli sanonu ajon jälkeen, ettäku ruuna vaan jumputtaa sitä samaa omaa vauhtiansa, että se ei oikeen osaa vielä pistää kovempaa kiripykälää päälle. Se ei siis taaskaan!! antanu itestään kaikkea irti. Piia sanoki että kun hän hevosen otti Pekalta vastaan, niin se näytti siltä ettei se ois missään startissa käynykkään. Kuulemma hiitin jälkeenki puhaltaa aina enemmän. Oliki Piian kans puhetta että pitäs sillä ruveta treenaamaan enemmän teräviä vetoja.
Pekalle lähetin startin jälkeen kiitosviestin. Mun mielestä se ajo hyvin ja järkevästi. Pekka vastaili että kyllä siitä hyvä starttari tulee 😀

Nyt se on sitte ilmotettu ens Sunnuntain Pihtiputaan paikallisraveihin. Apua, mää oon nyt sitte ihan uutispimennossa! En pääse kahtoon ku oon töissä, ja kun ne on "vaan" paikalliset niin ne ei näy tototeeveestäkään. Mää sanoinki Piialle että pistää heti viestiä mulle ku ehtii, että miten meni. Lähtölistalla lähtö näyttää paljo helpommalta ku Härmässä. Siinä ois jopa voittosaumat.
Seuraava startti, jos kaikki menee hyvin, ois sitte siitä viikon päästä Ylivieskassa. Sitte Piia suunnitteli että vois jättää ruunan sen jälkeen parin viikon laidun-lihotuskuurille. Se oli siitä huolissaan että kun se on noiden starttien myötä laihtunu. Kävin eilen sitä kahtomassa ja vähä hieromassa. Olihan tuo vähä laihtunu, mutta ei se kuitenkaan niin luurankona ollu mitä monesti raveissa näkee lämpösiä. Ja äkkiä se sitte sitä massaa kerää ku saa vaan huilata ja syyä.

Mutta tää oli kyllä hyvä tää liisaushomma! Mulla ei ois ollu mitään mahollisuuksia kilpailuttaa sitä noin, ottaa Sunnuntaita vapaaksi ja kerjätä kyytejä... Nyt reipas ruuna saa mukavasti kilpailukokemusta. Vielä ku saa siitä kaivettua sen lisäpykälän.. 😉