Treenit on nyt menny vähä jotenkuten. Pariin viikkoon ei oo ollu hiittikaveria. Miia on sitä käyny yksinään hiittaamassa, ja mää oon sitte ajellu sillä muuten.
Mää kävin toissaviikolla sillä taas lenkillä, ja kun se oli taas täynnä semmosta tyhjänpäivästä höyryämistä, niin aattelin että pitäskö sitä alkaa ajamaan useammin, ettei se saa kerättyä sitä ylimäärästä virtaa. Oon nyt sitte ajanu sillä joka toinen päivä ja se on ollu heti parempi. Eli näin jatketaan.
Ostin sille säkin semmosta rehua jolla kokeilen nyt vähitellen korvata kauran kokonaan. Kun mää oon jo jonku aikaa epäilly, kun aina kun sitä liikuttaa enemmän, ja samalla kun oon lisänny vähä kauran määrää, niin sillä on aina tullu outoja jumituksia millon mihinki, niin aattelin että jos se on jotenki herkkä sille kauran hiilareille. Kun sen siskollakin on ollu monta kertaa lannehalvion oireita, että jos ois jotenki suvussa semmosta. Oon nyt toista viikkoa sitä syöttäny, ja nyt se saa kauraa ja sitä uutta rehua jo puolet ja puolet. Ja nyt ku oon ajellu joka toinen päivä, niin oon pitäny määrän suht isona, ja mitään lihasoireita ei oo tullu. Katellaan nyt ja syötetään ainaki pari säkkiä, ja seurataan vointia. Se rehu on just semmosille hevosille jotka on hiilihydraattiherkkiä, mutta kuitenki sen verran tämäkkää tavaraa että energiamäärät riittää myös kilpailevalle hevoselle. Ja se sisältää myös kaikki tarvittavat vitamiinit ja kivennäiset, joten lisäpurnukoiden määrä vähenee ;)
Saas nähä nyt miten nuo meidän hiittisysteemit jatkuu, kun se Miia joka on sitä hiittaillu, muuttaa tänään pois. Nyt pitäs sitte ite tieten hiittailla, kun vaan sais kavereita siihen hommaan, kun en mää osaa kellottaa enkä tiiä mitä vauhteja mennään, ja muutenki porukassa ajaminen ois sille hyväksi. Jos sitä jatkuvasti vaan yksin hiittailee, niin se ei kyllä auta maholliseen koelähtöön tähtäämistä ollenkaan.
Viime viikolla sai jo otettua hokit kokonaan pois, ja tänään tulee kengittäjä. Pastorilla on aina ravi parantunu kesäkengällä. Vaikka ihan hyvin se on kyllä menny nyt muutenki, ei oo ontunu eikä oo ollu isompaa vaivaa jaloissa.
Katellaan :)
Olen vuonna -67 syntynyt toivoton hevoshullu. Sain vihdoin, vuosien haaveilun jälkeen, sen ensimmäisen oman hevosen vuonna 2012, kun lämminveriruuna Knickerbocker, lempinimeltään Pastori, tuli mulle kolmivuotiaana keskenkasvuisena rääpäleenä. Tämä blogi kertoo meidän kivikkoisesta taipaleesta. Tervetuloa mukaan!
torstai 30. huhtikuuta 2015
perjantai 10. huhtikuuta 2015
Tiistaina tallille oli tulossa joku nainen, tekemään kraniosakraalihoitoja hevosille. Anniina kysy multa että haluanko että Pastoriki hoidetaan, ja kyllähän se mulle passas.
Kuulin kuitenki kummia sillon Tiistaina päivällä, kun Anniina oli vieny Pastorin tarhaan hoidon jälkeen. Pastori kuulemma käveli ihan kummallisesti. Aattelin tietenki heti ensin, että onko hoidossa menny jotain vikaan, muttaku se oli ollu semmonen jo ennen hoitoa.
Illalla ku hain sitä tarhasta, se oli vieläki samanlainen, käveli ihan oudosti, kankeasti ja varovasti. Se astu oikealla etusella silleen vasemman eteen, ku ei saanu astuttua sillä suoraan eteenpäin, sitte se joutu vasemmalla astuun sivulle, eli meni semmosta väistöä koko ajan. Sitte se välillä joutu pysähtyyn miettimään, että miten niitä jalkoja nyt asettelis, ku mennään väärään suuntaan, ku suoraan pitäs päästä, reppana :D
Guuglettelin sitte seuraavana päivänä kaikenlaisia hevosen tasapainohäiriövaivoja. Diagnoosivaihtoehtoina oli millon lannehalvio, millon kengityksestä johtuva vaiva jne... Mutta kaikki jouduttiin hylkäämään.
Kun kengitys oli tehty edellisenä Tiistaina, Miia oli käyny sillä ajamassa Keskiviikkona (ja se oli hyvä), mää kävin ajamassa sillon Lauantaina, ja se oli hyvä sillonki alkuun, ja lopussa väsyi. Sitte se oli ihan normaali oma ihtensä Sunnuntain ja Maanantain, ja sitte Tiistaiaamuna vasta outo, joten ei liikutuksellakaan oo voinu olla osuuttaa asiaan.
Mää sitte pähkäilin, ku Maanantai-iltana sitä hain tarhasta, niin se oli aivan villi, hyppeli pystyyn sielä portilla, ja talliin taluttaissakin sain pariin kertaan ärähtää kun meinas käsistä karata, että se on varmaan siinä höyrytessään venäyttäny sen lavan jotenki.
Eilen se käveli jo ihan kunnolla, ja kävin vähä juoksuttaan sitä liinassa varikkoalueella. Se ravas ja laukkas ihan hulluna, ei näyttäny olevan mitään vaivaa. Jospa se taas tästä, mutta taas sai säykäytettyä! Luulin jo paljo pahempaa vaivaa sillä olevan.
Tänään kävin ostaan pienempiä hokkeja, ja pitäs ne alkaa vaihtaan. Osasyynä Lauantaiselle väsymiselle voi olla myös keliin nähden liian pitkät hokit.
Ja huomenna sitte ajamaan :)
Kuulin kuitenki kummia sillon Tiistaina päivällä, kun Anniina oli vieny Pastorin tarhaan hoidon jälkeen. Pastori kuulemma käveli ihan kummallisesti. Aattelin tietenki heti ensin, että onko hoidossa menny jotain vikaan, muttaku se oli ollu semmonen jo ennen hoitoa.
Illalla ku hain sitä tarhasta, se oli vieläki samanlainen, käveli ihan oudosti, kankeasti ja varovasti. Se astu oikealla etusella silleen vasemman eteen, ku ei saanu astuttua sillä suoraan eteenpäin, sitte se joutu vasemmalla astuun sivulle, eli meni semmosta väistöä koko ajan. Sitte se välillä joutu pysähtyyn miettimään, että miten niitä jalkoja nyt asettelis, ku mennään väärään suuntaan, ku suoraan pitäs päästä, reppana :D
Guuglettelin sitte seuraavana päivänä kaikenlaisia hevosen tasapainohäiriövaivoja. Diagnoosivaihtoehtoina oli millon lannehalvio, millon kengityksestä johtuva vaiva jne... Mutta kaikki jouduttiin hylkäämään.
Kun kengitys oli tehty edellisenä Tiistaina, Miia oli käyny sillä ajamassa Keskiviikkona (ja se oli hyvä), mää kävin ajamassa sillon Lauantaina, ja se oli hyvä sillonki alkuun, ja lopussa väsyi. Sitte se oli ihan normaali oma ihtensä Sunnuntain ja Maanantain, ja sitte Tiistaiaamuna vasta outo, joten ei liikutuksellakaan oo voinu olla osuuttaa asiaan.
Mää sitte pähkäilin, ku Maanantai-iltana sitä hain tarhasta, niin se oli aivan villi, hyppeli pystyyn sielä portilla, ja talliin taluttaissakin sain pariin kertaan ärähtää kun meinas käsistä karata, että se on varmaan siinä höyrytessään venäyttäny sen lavan jotenki.
Eilen se käveli jo ihan kunnolla, ja kävin vähä juoksuttaan sitä liinassa varikkoalueella. Se ravas ja laukkas ihan hulluna, ei näyttäny olevan mitään vaivaa. Jospa se taas tästä, mutta taas sai säykäytettyä! Luulin jo paljo pahempaa vaivaa sillä olevan.
Tänään kävin ostaan pienempiä hokkeja, ja pitäs ne alkaa vaihtaan. Osasyynä Lauantaiselle väsymiselle voi olla myös keliin nähden liian pitkät hokit.
Ja huomenna sitte ajamaan :)
lauantai 4. huhtikuuta 2015
Kävin viime viikolla ajeleen Pastorilla kolme kertaa Ouluntiellä. Se oli joka kerralla hyvä. Ei ontunu, meni hyvää ravia, oli pirteä ja meneväinen.
Tiistaina sillä pikkusen muutettiin oikean etusen kengitystä, kun lyö niin raakasti vasempaan polvisuojaan.
Keskiviikkona Miia kävi sillä ajamassa. Tarkotus oli ajaa hiitti, mutta joka paikka oli niin kuralla. Muualla ei voinu ajaa ollenkaan, ratalla oli pitäny ajaa, ja seki oli ollu pehmeä ja kurainen.
Mutta hyvin oli menny, eikä nyt ollu lyöny ollenkaan vasempaan takaseen. Se on siihen paukuttanu viime aikoina, vaikka kuin yritän laittaa säärisuojan mahollisimman alas, mutta se tieten on päässy kuitenki sen verran pyörähtään että on osunu aina siihen vuohisen alle, niin että ihan veri tulee.
Vasen etupolvisuoja on jo niin viilloilla, että siitä ei enää oikeen ota selvää lyökö se vielä siihen niin paljo. Pitäs ostaa toiset, nii sitte näkis.
Tänään kävin ajamassa taas ite. Taas ratalla, ku muualla on niin huonot kelit.
Ratakin oli vähä raskas. Ajoin ensin neljä kiekkaa "väärään suuntaan", ja ruuna oli oikein hyvä! Ravi oli taas hyvää, ei ontunu ja oli oikein meno päällä, jopa paino vähän.
Sitte kävelytin pätkän, ja käänsin kilpailusuuntaan., ku aattelin että kun sillä on se oikea takajalka huonompi, että joutuu siihen kierrokseen ottamaan sillä jalalla pitempää askelta kurveissa, että se vähä treenais sitä. Kurvit meni hyvin, mutta kun käännyttiin suoralle, ravi hajos ihan täysin! Pastori oli muutenki jotenki haluton juoksemaan, ihan piti hoputtaa välillä. Pohdittiin sitä tallilla sitte Anniinan kanssa, niin seki sano että kun rata on sen verran raskas, niin voi olla että se vaan väsy jo siinä vaiheessa, ja sitte ku se jalka on muutenki tehottomampi, niin se sitte korostu siinä se ravin laadun huononeminen.
Pastori oli loppukävelytyksissäkin tavallista vaisumpi, kun sitä ei meinaa normaalisti saada millään kunnolla käveleen vaan aina pitää mennä semmosta "tikutusta", niin nyt se oikeen lompsi laiskasti menemään. Mittasin siltä tallilla lämmötkin, mutta ihan normilämmöt sillä oli.
Venyttelin sen koivet kunnolla kylmäyksen jälkeen, ja takaset se nyt anto venyttää kunnolla. Ainut jalka missä se pisti vastaan, oli oikea etunen...hmm....pitää sitä lapaa hieroskella vaikka huomenna, jos iihen on tullu jumitusta kengitysmuutoksista. Mutta nytkään se ei ollu lyöny siihen takaseen ollenkaan, se oli positiivista.
Vähä hirvittää, kun meijänki tallilla on sitä vuohisvaivaa, mitä on nyt paljo liikkeellä. Pastorin tarhakaverillekin on nyt tullu sitä, ja se ei tahtonu millään pystyä astuun sillä kipeällä takasella. Ku ei vaan tarttuis Pastoriin! Mutta ei kai sitä millään voi estääkään :(
Katellaanpa taas. Miian ois tarkotus käydä hiitin tapasella ens viikolla, jos rata kuivaa hiittauskuntoon.
Tiistaina sillä pikkusen muutettiin oikean etusen kengitystä, kun lyö niin raakasti vasempaan polvisuojaan.
Keskiviikkona Miia kävi sillä ajamassa. Tarkotus oli ajaa hiitti, mutta joka paikka oli niin kuralla. Muualla ei voinu ajaa ollenkaan, ratalla oli pitäny ajaa, ja seki oli ollu pehmeä ja kurainen.
Mutta hyvin oli menny, eikä nyt ollu lyöny ollenkaan vasempaan takaseen. Se on siihen paukuttanu viime aikoina, vaikka kuin yritän laittaa säärisuojan mahollisimman alas, mutta se tieten on päässy kuitenki sen verran pyörähtään että on osunu aina siihen vuohisen alle, niin että ihan veri tulee.
Vasen etupolvisuoja on jo niin viilloilla, että siitä ei enää oikeen ota selvää lyökö se vielä siihen niin paljo. Pitäs ostaa toiset, nii sitte näkis.
Tänään kävin ajamassa taas ite. Taas ratalla, ku muualla on niin huonot kelit.
Ratakin oli vähä raskas. Ajoin ensin neljä kiekkaa "väärään suuntaan", ja ruuna oli oikein hyvä! Ravi oli taas hyvää, ei ontunu ja oli oikein meno päällä, jopa paino vähän.
Sitte kävelytin pätkän, ja käänsin kilpailusuuntaan., ku aattelin että kun sillä on se oikea takajalka huonompi, että joutuu siihen kierrokseen ottamaan sillä jalalla pitempää askelta kurveissa, että se vähä treenais sitä. Kurvit meni hyvin, mutta kun käännyttiin suoralle, ravi hajos ihan täysin! Pastori oli muutenki jotenki haluton juoksemaan, ihan piti hoputtaa välillä. Pohdittiin sitä tallilla sitte Anniinan kanssa, niin seki sano että kun rata on sen verran raskas, niin voi olla että se vaan väsy jo siinä vaiheessa, ja sitte ku se jalka on muutenki tehottomampi, niin se sitte korostu siinä se ravin laadun huononeminen.
Pastori oli loppukävelytyksissäkin tavallista vaisumpi, kun sitä ei meinaa normaalisti saada millään kunnolla käveleen vaan aina pitää mennä semmosta "tikutusta", niin nyt se oikeen lompsi laiskasti menemään. Mittasin siltä tallilla lämmötkin, mutta ihan normilämmöt sillä oli.
Venyttelin sen koivet kunnolla kylmäyksen jälkeen, ja takaset se nyt anto venyttää kunnolla. Ainut jalka missä se pisti vastaan, oli oikea etunen...hmm....pitää sitä lapaa hieroskella vaikka huomenna, jos iihen on tullu jumitusta kengitysmuutoksista. Mutta nytkään se ei ollu lyöny siihen takaseen ollenkaan, se oli positiivista.
Vähä hirvittää, kun meijänki tallilla on sitä vuohisvaivaa, mitä on nyt paljo liikkeellä. Pastorin tarhakaverillekin on nyt tullu sitä, ja se ei tahtonu millään pystyä astuun sillä kipeällä takasella. Ku ei vaan tarttuis Pastoriin! Mutta ei kai sitä millään voi estääkään :(
Katellaanpa taas. Miian ois tarkotus käydä hiitin tapasella ens viikolla, jos rata kuivaa hiittauskuntoon.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)