Miia on nyt ajanu neljä kertaa Pastorilla. Hyvin on menny, ei mitään ongelmaa.
Se oli pari kertaa sillä käyny ajamassa, niin kyselin että miltä se vaikuttaa nuin niinku koelähtöä ajatellen..., niin Miia sano että kestävyyden ja vauhdin puolesta vaikka heti (!!! :D ), mutta että pitää ensin sitä päästä kokeileen ratalla, kun sillä on ollu niitten takapolvien kans ongelmaa, että miten se pystyy juokseen kaarteet.
No Miia pääs sitä kokeileen ratalla viime Maanantaina. Se oli lisänny sille varusteisiin silmälaput ja sekin. Se ei ollu kerenny ku vähä käydä rauhallisessa vauhissa testaamassa, ku Pastorille oli tullu Helmiset rokottamaan, niin oli pitäny jättää vähä kesken.
Sillä oli aikomus eilen käydä ratalla kunnolla kokeileen, aiko kiristää vähä sekkiä viimesestä, lisätä eteen painoputsit, ja jotain vielä sillä oli muutaki varustesuunnitelmaa, mutta taas keli teki tepposet eikä ratalle ois päässykään ajaan, eikä sitte lopulta päässy ajaan ollenkaan ku Pastori oli pudottanu toisen takakenkänsä tarhassa :(
Tänään on kengittäjä käyny lyömässä kengän kiinni, ja saapa nähä jos huomenna Miia ehtis käydä testiajolla. En sitte tiiä missä kunnossa rata on, voiko sielä ajaa. Yöksi on luvattu vähä pakkasta, muuten on ollu koko viikon plussan puolella, ja ens viikoksi lupaa samanlaista.

Mää sain vihdoin sitä pliisteriä, ja oon nyt hangannu sillä muutaman kerran kaikki nivelet läpi. Molemmat takapolvet meni ruvelle, muualta ei, eli siellä ne ongelmat piilee.
Miia sano jotain ratalla käynnin jälkeen, että Pastori ei oikein "jaksa kantaa ihtiänsä" ratalla ajaessa. Eli käsitin että jotenki ravi huononee siellä. Se kuulemma tuntuu jotenki jännittävän ratalla, erilailla ku maastossa ajaessa. Ja sitä painoputsia se niihin etusiin suunnitteli, kun etujalat kuulemma "pyörii siellä mahan alla" eikä se ojennu eteenpäin kunnolla se liike, eli painoa pitää saada eteen lisää. Jos ei putseista oo apua, pitää sitte lisätä kenkiin painoa. Ja taakse pitäs saada paremmin pitoa, eli pitemmät hokit. Sillä on nykysissä kengissä kiintohokit, eli se ois sitte uusien kenkien osto.

Ostostapa tuli mieleen, että ostin hiittikärryt!!
Pörräsin Hevostallinetin markkinoilla yks päivä, niin bongasin sieltä että Ylivieskassa joku myi hiittikärryjä halvalla. Käytiin Anniinan kans niitä kahtomassa Tiistaina, ja mää lupasin ostaa ne. Se aiko tuoda ne tässä joskus. Mahtavaa! Aina sillon tällön on ollu semmonen tilanne, ettäku muut menee hiitille, niin ei riitä kärryjä enää Pastorille. Ja jos Miian testiajelujen jälkeen näyttää siltä että Pastorillaki vois alkaa hiittailla, niin pitäähän meilleki riittää kärryt! :D
Penkkiä niissä pitää siirtää vähä edemmäks (mulle persjalkaselle sopivaksi), ja ens raveissa pitää käydä Saariselta ostaan siihen etupressu, sitä siinä ei ollu ollenkaan.
Tää on ihan mahotonta tää varustehankinta! Vaikka kuin on ostanu ja hommannu kaikenlaista, niin aina kuitenki puuttuu jotain. Jos tässä kilpaa päästään vielä joskus ajamaan, niin ainaki kilpaohjat on vielä ostoslistalla... :)

Miia kävi Perjantaina eka kerran ajaan Pastorin.
Ei ollu ollu mitään ongelmaa. Että sapettaa! :D
Mitä hyötyä koulutuksesta on jos ruuna menee kiltisti koko ajan? No, sehän kertoo vaan sen että vika on ohjien päässä sillon ku mää sillä ajan :(
Oli se pari kertaa joutunu sille ärähtään jostaki kenkkuilusta, mutta muuten oli menny ihan hyvin. Se oli hyvää, että Pastori oli menny ihan hyvää ravia taas. Miia sano että sen oikea takajalka on sillä se ongelmapaikka. Oonki yrittäny sitä hoidella vielä vähä enemmän ku muita jalkoja. Nyt ollaan vaan oltu pitkän aikaa pliisteripimennossa, ku ei oo ollu raveja, eikä siis Saarisen autolta oo saanu sitä ostettua, ja mistään muualta sitä ei oo nyt saanu. Jospa Keskiviikkona, ku kaverit lähtee Kaustiselle raveihin, sais niillä tuotatettua sitä. Muuten oon nyt vaan laitellu linimenttiä, ja siihen oikeaan takapolveen ja kintereeseen lisäksi Voltarenia. Ja ostin Perjantaina savea. En oo koskaan ennen sitä käyttäny, mutta nyt laitoin sitä eka kertaa Lauantaina. Mun mielestä se oli vähä laskenu takavuohisten nestepatteja. Pastorilla ku on aina ollu vuohisten päällä semmoset pienet nestekertymät. Ne ei oo koskaan laskenu ihan kokonaan pois, ja tässä välillä ne oli vähä isommat, mutta nyt sitte laskeneet taas normaalitilaan.

Miia sano että Pastorin kans ongelma on siinä että se on vähä röyhkeä luonteeltaan, ei oo nöyrä ihmisen palvelija. Mullaki on alkanu tässä käytöskoulu samalla. Pitää yrittää kovettaa ihtiänsä niin että osais olla tarpeeks jämäkkänä sen kanssa. Saas nähä miten se onnistuu. Mää luulen että Pastori saattaa paremmin oppia ku mää :)

Huomenna Miia aiko ajaa Pastorin seuraavan kerran, ja käydä sen kanssa ratalla.
Jatkoa seuraa...

Pastorilla alkaa tänään koulu.
Siitä on tullu sen verran mahoton viime aikoina että musta tuntuu että mulla keinot loppuu, ja niimpä sain onneksi puhuttua Miia N:n sille opettajaksi.

Se viime viikolla, mun sitä tarhasta hakiessa teki mulle yllärin. Se on aina tullu nätisti perässä löysällä narulla, niimpä en osannu yhtään varautua siihen että se keksis jotain muuta. No, se lähtiki heti portista päästyään ryykäämään täysillä. Mulla naru pitkällään, juoksin perässä ja sen perse vaan pomppi mun naaman eessä, onneks ei sentään potkassu. Pysyin onneksi pystyssä vaikka syvää hankea tarvottiin, ja naru pysyi kädessä. Se sitte pysähty sen pikkuspurtin jälkeen, ja sitte me piettiinki pikkusulkeiset siinä tallin pihalla. Vaakatasossa tuli lunta, mutta mää aattelin että vaikka tunti tässä pyryssä tahkotaan että asia menee perille kuka tässä määrää ja päättää talliinmenovauhdin. Eipä siinä kuitenkaan tarvinu ku ehkä kymmenisen minuuttia neuvotella.

Mutta sitte, ku lähettiin porukalla lenkille Maanantaina. Tallin pihasta just päästiin, niin tuli tiellä traktori vastaan. Pastori sitä pelkäs, ja kun se oli kohalla, otti semmosen hätääntyneen spurtin, mutta ku oliki Miia hevosensa kans eessä eikä siis päässykkään ryykäämään sen pidemmästi, rupes tuskastuttaan, perse pomppi hetken paikallaan, ja sitte latas kunnon potkun kärryihin!! Onneks osu vaan rautaan eikä tullu mun naamaan! Huh.
Miia oli ihan raivona Pastorin käytöksestä ja jako mulle säkillisen ohjeita sen ruotuun saamiseen. Yritin niitä toteuttaa, ja sitte mentiinki lenkki ihan liian kovaa. Pastori paino ohjille ihan sikana ja musta tuntu jo lenkin puolivälissä että en jaksa enää piätellä sitä.
Mää niitä Miian neuvoja illan mietin, ja musta tuntu etten välttämättä osaa tehä oikein. Miia on paljo enempi ajanu hevosilla, erilaisilla hevosilla, ja ihan treenimielessä, eli kaikenmoista hienosäätöä ja kikkailua, on tilannetajua ja kokemusta. Niimpä aattelin kysyä että voisko se ottaa Pastorin kuukaudeksi käytöskouluun. Ja sehän suostu, ihan mahtavaa!

Pastorilla on nyt siis tiukat paikat. Joko se alkaa miehistyyn, käyttäytyyn niinku (turvallisen) hevosen pitää ja keskittyyn työntekoon, eli sillon ku ollaan kärryjen eessä ei turhia höyrytä, tai sitte jos ei, niin... sitte pitää alkaa tekeen muita päätöksiä sen suhteen, valitettavasti :(
Se on tuommosenaan vaarallinen, ja sen oon jo tullu huomaamaan että koskaan siitä ei semmosta rauhallista harrastehevosta tuu. Sillä on "liikaa" ravurin pää, aina pitäs päästä meneen täysillä. Siksi mää annan sille vielä tilaisuuden, kun sillä on niitä menohaluja, ja sillä Maanantaisella lenkillä se oli pirun hyvä! Käytiin Ouluntien päässä asti, eli noin kymmenen kilsan lenkki. Se meni koko lenkin tosi hyvällä tyylillä ja päästeli puolenvälin kävelytyspätkää lukuunottamatta koko ajan lujaa, ja välillä vielä lujempaa, eikä talliin tullessa puhaltanu yhtään eikä ollu mitenkään väsyneen näkönen. Eli kunto sillä on hyvä, ja spurttipätkääkin löytyy. Kun se vaan sais sen turhan hörhöilyn ja pusikoiden kyttäilyn käytettyä siihen juoksuun keskittymiseen, niin musta tuntuu että se vois päästäkki kohta juokseen kilpaa. Jalatkin on nyt ollu kunnossa *koputtaa puuta*, että haluaisin vielä tän kortin kahtua ennenku tekee muita päätöksiä.
Miia mulle sano lupautuessaan hommaan, että muista sitte että hän ei silti oo mikään ihmeiden tekijä. Mutta mää vastasin sille että jos Pastori ei sen käsissä miehisty, niin ei sitte kyllä munkaan.
Mää en nyt sillä sitte aja ollenkaan kuukauteen, Miia käy pari kertaa viikkoon.
Voi, nyt vaan peukut pystyyn että tästä koulusta ois sille apua, ja sais nähä sen vielä radalla joskus numerolappu kyljessä! :)