Pastorilla oli toinen kranio-sakraalihoito Maanantaina.
Tällä kertaa ruuna osas olla jo ihan nätisti ja ottaa vastaan hoitoa.
Virpi kerto että maksan ja munuaisten alueita hoitaessa oli tullu voimakkaita reaktioita. Vaivaista etujalkaa Pastori anto hoitaa nyt paljo paremmin ku viimes, Virpi arveli että jos se oli viimes sen verran kipeä että siksi vastusteli. Sitä takapuolen potkuarpea me yhessä välissä ehittiin yhessä, ku sitä ei meinannu löytyä. Se on ennen ollu semmonen ihan selvästi näkyvä kuppa, mutta Virpi ihmetteli itekkin että kuin se on nuin pienentyny viime käsittelyn jälkeen. Ihme juttu!
Pään aluetta se kerkes nyt hoitaa kans. Saapa nähä mitä muutosta se tuo ruunan olemukseen...

Pastori saa tän viikon aikalailla huilia, kun mulla on työhommat silleen etten ehtis ku iltamyöhällä ajamaan. Ja kelit kun taas on mitä on :(  Jos ees varikkoalue sulais sen verran, että vois siinä käydä juoksuttamassa. Tosin nytkin sataa alijäähtynyttä vettä, joka jäätää heti paikat liukkaiksi..
Noo, ens viikolla aletaan sitte taas treenit :)

Sainkin Keskivikkona kaverin lenkille. Miia lähti Anniinan Epun kanssa meidän mukaan. Taas Pastori lähti alussa sitä pukittelu-nytkytystä. Miia huusi että älä piättele sitä, ja mää huusin takas että mutku se laukkaa! :)  No, se anto raville kohta. Puoltajankuolain oli sillä taas, mutta se siltiki paino perässä ajaessakin, taas. Rinnakkain ajettiin jonku matkaa, mutta mun piti jossain välissä pakittaa Miian perään, että sai kädet taas vähä huilata.
 Illalla sitte mietittiin Anniinan kanssa, että mikähän sitä Pastoria vaivaa. Mää jo huolestuin tietenki vähä liikaakin, ja mietin kaikenlaista.
Eilen sitte käytiin pitkät, henkevät keskustelut tallilla Miian, Anniinan ja Niinan kanssa tästä meidän "Pastori-ongelmasta". Sovittiin että käydään tänään Miian kanssa ajamassa, Miia saa ajaa Pastorilla, ja mää Epulla. Tekee kuulemma (tottakai) hyvää mullekki ajaa muillaki hevosilla.
Ajettiin sitte ratalla muutama kiekka. Ensin väärinpäin, ja pari kiekkaa oikeinpäin. Eppu oli niin helppo ajaa! Ihan pikkusormilla ajettava. Ja Pastoria ku kahto, se oli aivan ku eri hevonen! Ei lähteny nytkylaukalla, ei painanu, ei ravannu jännittyneesti... Miian "tuomio" oli, että "mukava hevonen", "tosi herkkä suustaan" ja "positiivinen yllätys" !! Mahtavaa!
Loppudiagnoosi meillä oli että kuskissa vika jos Pastori painaa!
Pastorihan ei ennen juurikaan painanu lenkillä, mutta se muuttu sen jalkavaivan sairasloman jälkeen, tai jo sinä aikana. Mää sitä aattelin, että mulla on tieten jääny päälle sillon ( ku piti hirveesti sitä piättää ettei se ota yhtään raviaskelta, ku käyntiä sai vaan mennä), että kirraan koko ajan ohjista. Eli nyt täytyy vaan osata tehä se suurin muutos omassa ajattelutavassa. En nyt ainakaan vielä sitte osta sitä puoltajankuolainta.
Muuta mitä Miia Pastorissa huomas, oli että se käyttää oikeaa takajalkaa paljo vähempi ku vasenta. Ohjeeksi sain että sitä oikeaa pitää nyt yrittää vahvistaa, muuten sillä ei oo mitään mahollisuuksia juosta kilpaa, kun kaarrejuoksu ei onnistu. Jos sillä ois irtohokit kengissä, vois siihen oikeaan kenkään laittaa pitemmät kärkihokit, muttaku sillä on kiintohokit, jäi jäljelle semmoset konstit, että ajaa ratalla oikeaan suuntaan, tai sitte että juoksuttaa liinassa, niin että se joutuu käyttämään sitä oikeaa takasta enemmän. Se on kuulemma tehny kaiken työn sillä vasemmalla takasella, ja siksi on sitte vaivautunu se ristikkäinen etujalka. En sitte tiiä onko sillä ollu siinä vasemmassa takasessa liian pitkään se joustopohjallinen.
Jospa se nyt tästä, kun ei oo pohjallisia, ja alkaa ajatuksen kanssa sitä treenaamaan. Mukava ainaki oli huomata, että niinkin "vähällä" Pastorin kanssa lenkkeilyä voi helpottaa, että muuttaa vaan omaa ajotyyliänsä. Sitä kokeilemaan sitte ens viikon loppupuolella, kun saa Maanantaillisen hoidon jälkeen taas alkaa lenkittämään :)

Perjantaina päästiin ajeleen Miian ja Justiinan perään ratalle. Pastorilla oli taas ylimäärästä virtaa, ja se alkuun yritti lähtä semmosta muka-pukittelua. Sain karjasta sille muutaman kerran ja lätkiä ohjilla, että se suostu ravaamaan. Saman se teki sillon viimes ku käytiin Anniinan ja Sulon kans ajamassa. Ärsyttävä tapa, mutta johtuu ihan siitä että liikuntaa on ollu liian vähä. Tarhatki on nyt ihan kamalassa kunnossa, kun niitten kurakelien päälle tuli heti pakkaset, ja lunta ei oo, niin maa on niin jäämuhkuraista, että Pastori ei meinaa millään kärsiä kävellä siinä tarhasta hakiessa, saati sitte että juoksentelis sielä päivän mittaan.
No mutta siis ajeluun. Ajettiin Miian perässä muutama kiekka, ja pätkän verran rinnalla, niin että Miia sai kahtua miten Pastori juoksee. Miia sano että vähä se vielä niiaa sillä oikealla etusella, mutta ei pahasti. Ja vasemmalla takasella se kuulemma (olikohan että kimppaa?) eli astuu semmosta "kukon askelta". Aattelin heti, että johtuukohan siitä kun sillä on jo varmaan vuoden verran käytetty siinä jalassa sitä joustopohjallista, että onko sen takia oppinu käyttään sitä jalkaa silleen. Tai sitte, Miia sano, että jos ei oo sitä niin sitte voi olla joku kinnervaiva.
Muuten Pastori meni ihan hyvin, ja paino ohjille ku sika, vaikka oli toinen hevonen eessä. Ajettiin muutama kiekka, joista pari pikkusen reippaampaa. Pastori oli lenkin jälkeen ihan vaahossa, piti suihkuttaa se kokonaan.

Eilen illalla akat oli varannu maneesin, ja Pastoriki pääsi Epun kanssa vähä riehumaan. Ne on kyllä niinku kaksoset! Vähä saman näkösiäki, ja molemmat yhtä lapsellisia. Kyllä siinä kieputtiin jos minkälaisia pomppuja, pukiteltiin ja spurttailtiin. :)

Tänään sitte käytiin Anniinan ja Epun kanssa ratalla. Anniina sano että lainataan Miialta puoltajankuolainta Pastorille, että jos sillä sais paremmin pideltyä sen, ettei se painais niin hirveesti. No sehän auttoki! Paino se nytkin koko ajan, mutta ei ollu sen tuntonen olo ettei jaksa piellä sitä. Välillä ajettiin pari kiekkaa vierekkäin, ja sitte piti pakittaa Epun perään taas kiekan ajaksi, että saa kädet vähä huilata, sitte taas rinnakkain jne.
Ajettiin varmaan kaheksan-yheksän kiekkaa semmosta pikkureipasta hölkkää. Anniina kahto Pastoria, että se taas pikkusen nyökkäs sillä oikealla etusella, mutta kukon askel ei tieten ollu niin selvä ku Perjantaina. Ihan ok se näytti mun mielestä ravaavan, ei tosi hyvä, mutta ok. Taas se alkuun yritti sitä pikkupukkihyppelyä. Raivostuttavaa! Mutta nyt anto suosiolla sen silti pois.

Keskiviikkoiltana aattelin sitte jo yksin käydä ratalla. Nyt kun se on saanu pari lenkkiä alle, ja yhen maneesiriehumisen, sitte ku vielä lainaa taas sitä puoltajankuolainta, nii varmaan pystyy jo yksinki käymään, ilman että voimat loppuu kesken.
Pitää ens raveista ostaa oma semmonen kuolain, jos se kerta nuin hyvin toimii.
Ens viikolla on sitte tulossa taas se Virpi, antaan toisen kranio-sakraalihoidon Pastorille. Sitte pitääki se viikko ottaa taas vähä rauhallisemmin.

Käytiinpä tosiaan hyppäämässä viime Lauantaina. Ja Pastori oikiasti HYPPÄS!! :D
Ensin se ei millään uskaltanu, ku esteet oli jotain 40cm. Laskettiin sitte puomit maahan. No ei sittekään. Talutin sen pariin kertaan niitten puomien yli, sitte se jo uskalsi mennä ihan ite. Sitte nostettiin puomeja jo vähä esteiksi. Nekin meni. Niina nosti vielä lisää, mutta siihen loppu ruunan rohkeus. Laskettiin sitte puomit taas maahan ja ajettiin Pastori siitä vielä yli muutamaan kertaan, niin että sille jäi hyvä mieli niistä. Se oliki sen näkönen että Mää uskalsin!
Mutta Miiallekki sitte puhuin, että jännä miten se jännittäminen verottaa voimia. Pastori oli hyppelyiden jälkeen ihan poikki! Jos saman matkan ois ajanu kärryillä melko reipastakin, niin ei ois tuntunu missään!

Lunta tosiaan tuli, ja nyt ne on jo sulannu pois :( Pastori sai eilen vasta iltasella hokkikengät takasiin (etuset Satu laitto Sunnuntaina), niin ei voinu päivällä käydä lenkillä ku oli takana vielä kesäkenkä. Tiet oli niin liukkaat ja sohjoiset, ku koko Sunnuntain sato vettä. Huomenna menee sitte pakkaselle taas, ja lunta ei oo luvassa. Saa nähä millon pääsee taas ajeleen, ku tiet jäätyy kivikoviksi.

Kranio-sakraalihoidon jälkeen Pastori oli sen illan ihan nuutunut, niinku ois ollu rauhotettu. Se ei syöny eikä juonu yhtä paljon ku normaalisti (mikä oli aika jännä että se käyttäyty niin paljo erilailla ku Eppu!!) Pari seuraavaa päivää se sitte oliki niinku sähköjänis. Aamutallilaisella oli ollu jo vaikeuksia viiä sitä tarhaan.
Virta sillä on kyllä lisääntyny, mutta voi olla osansa silläki että siltä lähti tarhakaveri samoihin aikoihin. Nyt se on tarhaillu sitte yksin.
Jalat on näyttäny hyvältä, eikä muutakaan vaivaa oo näkyny. Ajeleen ei oo päästy, ku kelit on taas ollu mitä sattuu, eikä oo saatu lenkkiseuraa. Kaikki muut tallilaiset elää ihan eri aikarytmissä ku mää, ne pääsee päivisin ajamaan, ja tottakai niitten pitää käyttää se hyväksi. Iltoisin ei oo sitte meille lenkkiseuraa :(
Toissapäivänä tuli lunta. Nyt näkis ajaa, mutta Pastorilta on taas yks kenkä pois. Aattelin että ei vihti alkaa sitä yhtä kenkää laittaan, vaan vaihetaan se nyt hokkikenkään. Satu aiko laittaa sen tässä joku päivä ku ehtii.
Viime viikolla käytiin juoksuttaan Pastoria maneesilla. Se veti ihan innoissaan häntä tötteröllä. Harmi ku sille ei ollu sillonkaan kaveria sinne riehumaan. Ens Lauantaina koitetaan sitte käydä irtohypyttämässä sitä maneesilla. TAAS harmi kun sille ei oo ketään tulossa kaveriksi. Se pelkää puomeja niin, että en oikeen usko että sitä saa yksin hyppäämään ollenkaan. Jos joku kaveri menis eeltä, niin kyllä se sitte varmaan uskaltais perässä tulla. Mutta katellaan...